Lobbaus Suomessa: Avoimuusrekisterin merkitys ja näkökulmat

Lähdetilanne: analyysi perustuu ajohetkellä löydettyihin julkisiin lähteisiin. Myöhemmin julkaistut lähteet voivat täydentää tai muuttaa kokonaiskuvaa.

Tämä analyysi on osa elävää aihetta: Garden Helsinki -hanke.

Mitä väitetään ja kuka

Kansalaiset ja päättäjät pohtivat lobbauksen luonnetta Suomessa ja sitä, eroavatko heidän näkemyksensä lobbauksesta. Kysymys on esitetty yleisenä pohdintana, ei yksittäisen toimijan väittämänä.

Tausta

Lobbaus on perinteisesti ollut osa suomalaista päätöksentekoa, ja sen läpinäkyvyyden lisäämiseksi on käyty keskustelua jo pitkään. Hallitusohjelmissa on luvattu avoimuusrekisterin perustamista, ja eduskuntapuolueet ovat laajasti kannattaneet sen käyttöönottoa (HS.fi [1], STTinfo.fi [2]). Avoimuusrekisteri on sittemmin avattu, ja sen tavoitteena on tuoda esiin lobbaustoiminnan kohteet ja sisällöt (Fondia.com [5]). Lobbarirekisterin kansainvälisiä malleja on selvitetty jo vuonna 2018 (Valtioneuvosto.fi [1]).

Näkökulmat

Päättäjien näkökulmasta lobbaus on tärkeä osa demokratiaa, ja viisas päättäjä kuuntelee eri osapuolia päätöksenteossa (STTinfo.fi [2], [3]). Lobbaus kohdistuu Suomessa etenkin ministereihin ja ministeriöiden virkamiehiin (oikeusministerio.fi [5]). Avoimuusrekisterin käyttöönoton myötä päätöksenteon läpinäkyvyyden uskotaan paranevan (STTinfo.fi [2]). Tässä aineistossa ei kuitenkaan löytynyt tuoreita, päivättyjä lähteitä, jotka kuvaisivat päättäjien nykyisiä, yksityiskohtaisia näkemyksiä lobbauksesta avoimuusrekisterin käyttöönoton jälkeen.

Kansalaisilla on ajoittain esiintynyt epäluuloja päätöksentekoa kohtaan (HS.fi [2]). Avoimuusrekisterin on toivottu lisäävän kansalaisten luottamusta ja läpinäkyvyyttä (HS.fi [3]). Lobbauksen nykytilaa Suomessa on selvitetty tutkimuksissa, joissa on kysytty yleisiä mielipiteitä (Valtioneuvosto.fi [1], Helda.helsinki.fi [5]). Tässä aineistossa ei löytynyt tuoreita, päivättyjä lähteitä, jotka kuvaisivat kansalaisten nykyisiä mielipiteitä lobbauksesta ja avoimuusrekisteristä sen käyttöönoton jälkeen.

Viranomaisten näkökulmasta avoimuusrekisteri paljastaa uutta tietoa lobbareista (Yle.fi [1]). Suomen avoimuusrekisteri on avattu, ja sen tarkoituksena on lisätä lobbauksen läpinäkyvyyttä (Fondia.com [5]). Hallituksen esitys avoimuusrekisteristä vuodelta 2022 (Finlex.fi [4]) on ollut pohjana rekisterin perustamiselle. Vanha lähde vuodelta 2013 (Valtioneuvosto.fi [3]) mainitsee viranomaisen kaksoisroolin huomioimisen lobbarirekisterissä, mutta tuoretta tietoa tästä näkökulmasta ei tässä aineistossa ollut.

Suomalainen lobbarikenttä on laaja (STTinfo.fi [1]). Lobbarit toivovat, että uuden avoimuusrekisterin myötä ala pääsee eroon mahdollisesta huonosta maineesta ja että rekisteri vahvistaisi demokratiaa (HS.fi [2]). Eduskunnan verkkolähetyksessä on käsitelty lobbauksen merkitystä ja avoimuusrekisteriä (verkkolahetys.eduskunta.fi [3]). Tässä aineistossa ei löytynyt tuoreita, päivättyjä lähteitä, jotka kuvaisivat lobbareiden ja etujärjestöjen nykyisiä, yksityiskohtaisia näkemyksiä avoimuusrekisterin vaikutuksista.

Mistä ollaan yksimielisiä, mistä eri mieltä

**Yksimielisyys:** Useat toimijat, kuten päättäjät, lobbarit, etujärjestöt, kansalaisjärjestöt, hallitus ja eduskuntapuolueet, ovat yksimielisiä siitä, että lobbaus on olennainen osa demokratiaa ja että avoimuusrekisteri on tarpeen päätöksenteon läpinäkyvyyden lisäämiseksi (STTinfo.fi [2], [3], HS.fi [1], [2], [3], [4], IS.fi [3], Fondia.com [5]). Avoimuusrekisteri on myös otettu käyttöön Suomessa (Fondia.com [5]).

**Erimielisyys:** Kansalaisten keskuudessa on esiintynyt epäluuloja päätöksentekoa kohtaan (HS.fi [2]), kun taas päättäjät korostavat lobbauksen roolia demokratian osana. Lisäksi vanhemman lähteen mukaan suomalaisviranomaiset eivät ole luottaneet kansalaisjärjestöjen lobbaukseen (HS.fi [4]), mikä voi viitata näkemyseroihin lobbauksen hyväksyttävyydestä eri toimijoiden välillä.

Mitä ei tiedetä

Tässä aineistossa ei löytynyt tuoreita, päivättyjä lähteitä, jotka kuvaisivat kattavasti ja ajantasaisesti kansalaisten ja päättäjien yksityiskohtaisia näkemyksiä lobbauksesta ja avoimuusrekisterin vaikutuksista sen käyttöönoton jälkeen. Erityisesti puuttuu tietoa siitä, onko avoimuusrekisteri käytännössä muuttanut näkemyksiä tai vähentänyt epäluuloja. Myös viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen välisen luottamuksen nykytilasta lobbaukseen liittyen tarvittaisiin tuoreempaa tietoa. Tässä ajossa käytetyistä lähteistä ei löytynyt tuoretta tietoa viranomaisten kaksoisroolista lobbarirekisterissä.

Lähteet

1. HS.fi, päiväys ei saatavilla — riippumaton media, yleistä tietoa lobbauksesta ja avoimuusrekisteristä: https://www.hs.fi/aihe/lobbaus
2. STTinfo.fi, päiväys ei saatavilla — media, välittää tiedotteen päätöksenteon läpinäkyvyydestä: https://www.sttinfo.fi/tiedote/69944887/paatoksenteon-lapinakyvyys-paranee-avoimuusrekisterin-myota?publisherId=2060
3. STTinfo.fi, päiväys ei saatavilla — media, välittää tiedotteen lobbauksen tarpeellisuudesta: https://www.sttinfo.fi/tiedote/69842970/lobbaus-on-osa-demokratiaa-lobbarirekisteri-on-tarpeen?publisherId=2060
4. julkaisut.valtioneuvosto.fi (PDF), päiväys ei saatavilla — virallinen taho, tutkimus lobbauksen nykytilasta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstreams/9d263adf-f4bd-41f3-985b-1178ed4dbf64/download
5. oikeusministerio.fi, päiväys ei saatavilla — virallinen taho, tietoa lobbauksen kohteista: https://oikeusministerio.fi/-/tu
6. julkaisut.valtioneuvosto.fi (PDF), päiväys ei saatavilla (sisältö vuodelta 2018) — virallinen taho, historiallinen taus…: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/08155fa9-748f-402d-929f-90d4851a99d1/content
7. mtvuutiset.fi, päiväys ei saatavilla — riippumaton media, käsittelee yritysten vaikutusta politiikkaan: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lobbaus-syynissa-onko-isojen-yritysten-vaikutus-politiikkaan-liian-suuri/3528044
8. yle.fi, päiväys ei saatavilla — riippumaton media, käsittelee lobbausta Euroopan parlamentissa: https://yle.fi/a/3-11987668
9. HS.fi, päiväys ei saatavilla — riippumaton media, mielipidekirjoitus lobbauksesta demokratian osana: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008952368.html
10. HS.fi, päiväys ei saatavilla — riippumaton media, mielipidekirjoitus lobbarirekisterin tarpeellisuudesta: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006097955.html
11. helda.helsinki.fi (PDF), päiväys ei saatavilla — tutkimuslähde, selvitys lobbauksen nykytilasta: https://helda.helsinki.fi/bitstreams/894e18ca-80df-4745-8d7f-38252bbc1e79/download
12. HS.fi, päiväys ei saatavilla — riippumaton media, käsittelee lobbareiden toiveita rekisterin myötä: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010057674.html